My lady.

Toivoisin meidän pääsevän Mewin keikalle. Toivoisin isän oikeasti ymmärtävän, että ne liput on hankittava ajoissa ja meille molemmille. Sinne on vain pakko päästä, sinun kanssasi, meidän vuoksemme, sillä uskon sen muuttavan taas kaiken. Vaikka onkin hölmöä luottaa siihen, että asiat menevät niinkuin joskus silloin aikoinaan. 

Kyllä minä tiedän, toiveajattelua, minä harhailen mielessäni liian pitkälle. Tiedän myös, että en saisi asettaa liikaa toiveita. Ja tiedän, tämä on hullua ja satutan vain itseäni kaikella tällä.

Silti, olen varma, siellä tapahtuu jonkinlainen ihme uudestaan.

Rakastuminen.  Voiko rakastunut enää rakastua? Mutta ainakin jonkinlainen positiivinen tunne, varmuus sisällesi. Tätä sinäkin haluat, tämän vuoksi pysyt pinnalla, jatkat elämistä. Tämän vuoksi minäkin olen elossa, tämän vuoksi minä olen onnellinen ja turvassa ja selviän päivästä toiseen. 

Haluan vain tuudittautua turvalliseen tunteeseen, että olet minun naiseni nyt ja tulet olemaan jatkossakin, aina. Että minun käteni sopivat sinun tulenpunaisen tukkasi sekaan. Minun huuleni kuuluvat sinun ruusunpunaisille huulillesi.